TOLO DO XISTO
Ribeira Sacra, Galicia
Pieni tarina
Olemme Galician sisämaassa Ribeira Sacran viinialueen itäisimmällä ala-alueella Quiroga-Bibeissä. Puolisen kilometriä meren pinnan yläpuolelta Miradoiro da Capelan näköalaterassilta avautuu tavaton maisema. Vihreät kumpuilevat vuoret naulitsevat silmät kaukaisuuteen. Katseen hivuttaminen alaspäin saa hengen salpaamaan. Huiman jyrkät, 300-600 metriä merenpinnan yläpuolella sijaitsevat Mencía-rypäleiden täyttämät rinteet johdattelevat kohti rauhallisesti virtaavaa Sil-jokea. Täällä ymmärtää mitä vitucultura heroica, sankarillinen viininviljely, syvimmillään tarkoittaa.
Tolo do Xisto on galicialaisen enologin Andrea Obenzan päässä – ja etenkin sydämessä – vuonna 2013 päivänvalon nähnyt intohimoinen projekti. Mukana on kaksi muuta osakasta, katalonialaisen innovatiivisen Coca i Fitó - viinitalon veljekset Miquel ja Toni Coca y Fitó.
Galician kielisen nimen voi kääntää "Liuskehullu" tai "Hulluna liuskeeseen". Nimi syntyi, kun Tonin vieraili liuskekiven hallitsemilla palstoilla ensimmäisen kerran. Hän toisteli Andrealle, että täytyy olla hullu, että näissä olosuhteissa jaksaa olla viininviljelijä. Tässä tapauksessa sana "hullu" tarkoittaa pikemminkin "sydänjuuriaan myöten rakastunut".
Niukkaravinteisessa maaperässä – jolle liuskeen lisäksi oman sävynsä antavat graniitti ja kvartsi – kasvavia 30-85 vuotiaita köynnöksiä on viljelty sukupolvien ajan. Ne tuottavat pieniä satoja, mutta sitäkin tiiviimmän makuisia rypäleitä. Mannermaiseen ilmastoon yhdistyy varjoisammilla alueilla atlanttisia piirteitä ja auringon puolella välimerellisiä. Tuloksena on raikkaita ja hedelmäisiä viinejä, mutta joista löytyy runsaasti luonnetta ja kivasti rakennetta. Mencía-rypäle ilmentää normaalistikin kasvupaikkaansa poikkeuksellisen uskollisesti, mutta täällä erityisen syvästi.
Andrean tapasin ensimmäisen kerran keväällä 2022 läheisen Vilachán kylän mainioilla viinijuhlilla. Myöhemmin kesällä tutustuin markkinoinnista ja kaupallisesta puolesta vastaavaan Miqueliin. Aamupäivällä nautimme viineistä tarhoilla, ja iltapäivällä Miquelin kokkaustaidosta kivisen tilan puutarhassa. Sydämellisiä ihmisiä kerta kaikkiaan.

